Yhden raajan halvaus
Monopareesilla tarkoitetaan yhden raajan heikkoutta. Jos vain eläimen yksi raaja on heikko, erehtyvät omistajat usein tulkitsemaan kävelytyyliä ontumiseksi. Toisaalta halvausoireet ja kipu ovat läsnä samanaikaisesti, sillä sairaus joka vaikuttaa yhteen hermoon tai hermojuureen usein aiheuttaa hermon toimintahäiriön (halvaus) ja kipua. Jos vain yksi raaja on halvaantunut, on kyseessä harvoin selkäytimen sairaus. Usein hermon/hermojen tai lihaksen/lihasten paikalliset sairaudet aiheuttavat oireet. Yleisimpiä ovat hermojuuriin vaikuttavat sairaudet. Hermojuuri on aivan hermon alkupäässä ja se lähtee selkäytimestä selkäydinkanavaan kahden nikaman välisen aukon kautta. Tämä aukko on anatomisesti kapein paikka ja useimmiten juuri tässä kohdassa koirilla ja kissoilla esiintyy hermon mekaanista puristustumista. Toisaalta on myös hyvä, että hermojuuret ja nikamien väliset aukot voidaan hyvin nähdä magneettikuvauksen avulla ja puristuskohta löytää. Toisaalta taas ääreishermoja ei pystytä niin helposti visualisoimaan, mutta apuna voidaan käyttää ultraäänitutkimusta tai hermosähkötutkimusta.
Tärkeimmät koiran etujalan hermot ovat värttinähermo (nervus radialis), kyynärhermo (n.ulnaris), keskihermo (n.medianus), lihas-ihohermo (n.musculocutaneus) ja lapaluun yläpuoliset hermot (n.suprascapularis). Kyseisistä hermoista tavallisimmin vaurioille alttein on värttinähermo. Jos värttinähermo vahingoittuu on eläimellä havaittavissa vakavaa ontumista tai heikkoutta kyseisessä raajassa. Muut mainitut etujalan hermot eivät ole niin tärkeitä sillä jopa vakavat hermovammat aiheuttavat vain lieviä poikkeavuuksia käynnissä.
Takajalan tärkeimpiä hermoja on kaksi: lonkkahermo (n.ischiadicus) ja reisihermo (n.femoralis). Kumman tahansa vaurioituminen vaikuttaa voimakkaasti potilaan askellukseen.
Yleisimmät syyt hermovaurioon eläinneurologiassa ovat traumat ja nikamien aukkojen ahtaumat tai koko selkäydinkanavan ahtauma lanne-ristiselän alueella. Trauman aiheuttamat vammat ovat yleisiä koirilla ja kissoilla. Auto-onnettomuuksista voi joskus aiheutua trauma etujalan useampaan hermoon tai koko hartian hermopunokseen (plexus brachialis). Hännän tai ristiluun murtumat kissoilla aiheuttavat joskus vakavia toimintahäiriöitä kumpaankin lonkkahermoon. Paras hoito ääreishermon traumaan on fysioterapia. Vaurioituneita hermoja harvemmin ommellaan eläinlääketieteessä. Hyvä uutinen hermotraumoissa on että ääreishermon uusiutuminen on mahdollista, jos hermo ei ole täysin menettänyt toimintakykyä. Hermon uusiutuminen tapahtuu asteittain, kasvuvauhti on noin 1 mm päivässä.
Koirilla yleisimmät syyt monopareesiin ovat nikamien välisen aukon tyräytyminen välilevymateriaalilla ja degeneratiiviset lanne-ristiselän ahtaumat. Nikamien välisen aukon tyräytymät ovat oikeastaan välilevytyriä joissa välilevymateriaali on liikkunut selkäydinkanavan sivulle ja painaa hermojuurta. Tämän tyyppinen ongelma on yleisin koirilla joilla on vain toisen etujalan heikkoutta. Diagnoosi tehdään magneettikuvausken avulla ja paras hoito on hermoa painavan välilevymateriaalin poistaminen leikkauksella. Degeneratiivinen lanne-ristiselän ahtauma on kahden viimeisen lannenikaman ja ristiluun sairaus. Tämä liitoskohta aiheuttaa suurimman osan alaselän kivuista ihmisillä ja koirilla. Vielä ei ole täysin selvitetty miksi juuri tämä kohta selkärangasta niin usein sairastuu. Jotkut tutkijat uskovat tämän johtuvan siitä, että välilevy joka sijaitsee viimeisen lannenikaman ja ristiluun välissä on koko kehon suurin ja tämän takia myös altis degeneratiivisille muutoksille. Toiset taas uskovat että nikamien väliset voimat kyseisellä alueella ovat niin vahvoja että aiheuttavat liiallista epävakautta liikkeessä ja sekundaarisia muutoksia kuten ligamenttien paksuuntumista, välilevyn repeytymistä jne. Näyttäisi että tekijöitä on useampia. Diagnoosi näissä tapauksissa saadaan parhaiten magneettikuvauksen avulla ja hoito riippuu ahtauman sijainnista, mutta yleensä suositellaan leikkaushoitoa. | Ota yhteyttä Virtatie 9 Myyrmäki 01600 Vantaa Tel: 010-4232142 Fax: 09-4540409 E-mail: info@aisti.info, etunimi.sukunimi@aisti.info Internet: www.aisti.info ![]() | |
| © Fresh Media, 2012 |