Eläinlääkäreille
 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

verenpaineen_mittaus.jpg

 

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi

Kilpirauhasen vajaatoiminta on sairaus, joka johtuu kilpirauhashormonien T4 eli tyroksiinin ja T3 eli trijodotyroniinin erityksen vähenemisestä. Hypotyreoosi on yleinen sairaus koirilla ja erittäin harvinainen kissoilla. Sairaus on yleisempi keski-ikäisillä ja iäkkäillä koirilla (keski-ikä 7 vuotta), joillakin roduilla sitä tavataan muita enemmän (esim. suursnautserit, dobermannit, kultaiset noutajat, rhodesiankoirat ym).

Oireet

Hypotyreoosin oireita kuvatessa käytetään nimitystä ”great pretender”. Kilpirauhashormonit vaikuttavat monien elinten toimintaan ja tämän takia sairauden oireet voivat olla hyvinkin kirjavat. Tyypillisimmät niistä ovat koiran yleinen haluttomuus ja heikkous, lihominen, symmetrinen karvanlähtö, liian kuiva tai rasvainen turkki ja paleleminen. Näiden lisäksi koiralla saattaa olla ripulia tai ummetusta, hidastunutta sydämen toimintaa, nartuilla kiimattomuutta tai muita lisääntymishäriöitä, anemiaa, toistuvia ihotulehduksia, silmäsairauksia, hermosto- tai muita oireita.

Sairauden syyt

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla :

Primäärinen, eli itse kilpirauhasesta johtuvaa. Tämä on yleieisin sairauden muoto, noin 90-95% hypotyreoositapauksia johtuvat kilpirauhasen tuhoutumisesta. Kilpirauhanen tuhoutumisen syynä voi olla:

•     lymfosytäärinen tyreoidiitti (noin 50% tapauksista), joka on immuunivälitteinen sairaus ja ainakin joillakin roduilla se on perinnöllinen;

•     kilpirauhasen surkastuminen, jonka syytä ei tiedetä, mutta on mahdollista, että kyse on lymfosytäärisen thyroidiitin loppuvaiheesta;

•     kasvainsairaus.

Sekundäärinen, eli kilpirauhasen vajaatoiminnan syynä on vähentynyt aivolisäkkeen erittämän kilpirauhasen toimintaa säätelevän hormonin (tyreotropiini eli TSH) eritys, taustalla voi olla silloin aivolisäkkeen epämuodostuma tai kasvain. Sekundääristä hypotyreoosia tavataan harvoin.

Tertiäärinen, eli hypotalamuksen tuottaman tyreotropiinia vapauttavan hormonin (TRH) puutoksesta johtuva. Tertiäärinen hypotyreoosi koirilla on erittäin harvinainen, mutta sitä on todettu suurnsnautsereilla.

Synnynnäistä hypotyreoosia (kretinismia) tavataan harvoin, sairaat pennut eivät kasvaa eivätkä kehity normaalisti. Sairaus on perinnöllinen rotta- ja kääpiökettuterrierillä ja sen tunnistamiseksi on kehitetty DNA-testi.

Diagnoosi

Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosi voi olla vaikeaa. Sen toteamiseksi on olemassa useita testeja, mutta mikään niistä ei valitettavasti ole täydellinen.

Hypotyreoosia sairastavilla koirilla verinäytteessä todetaan usein lievä anemia, kohonnut kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus, joskus myös kohonneet maksa-arvot (ALAT ja AFOS).

Sairauden toteamiseksi voidaan verestä mitata kilpirauhashormonien (totaali T4 ja T3) ja TSH:n pitosuudet. Veren tyroksiinipitoisuus (T4) vaihtelee voimakkaasti vuorokauden aikana ja voi terveelläkin koiralla käydä viitearvojen alapuolella. Se myös riippuu monesta eri tekijästä, kuten koiran iästä ja rodusta: pienillä koirilla tyroksiinipitoisuus on yleensä korkeampi kuin isoilla koirilla, nuorilla korkeampi kuin vanhoilla; joillakin vinttikoirilla (esim. greyhoundeilla ja skotlanninhirvikoirilla) se on muita rotuja matalampi. Tyroksiinipitoisuus nousee nartuilla diestruksen ja tiineyden aikana. Monessa sairaudessa T4-pitoisuus voi olla matala vaikkei koira sairastaisikaan hypotyreoosia (sick euthyroid syndrome), esimerkiksi Cushingin tauti, sokeritauti, Addisonin tauti, maksan- ja munuaisten- ja sydämen vajaatoiminta sekä infektiot laskevat tyroksiinipitoisuutta. Myös monella lääkkeellä on vaikutusta T4-arvoon, esimerkiksi epilepsialääkkeet (fenobarbitaali), kortisoni, sulfa, klomipramiini (Clomicalm) ja furosemidi muuttavat kilpirauhashormonien pitoisuutta veressä. Näin ollen pelkän T4:n määritys ei ole luotettava testi hypotyreoosin toteamiseksi. Yleensä viitearvojen sisällä oleva T4-arvo riittää hypotyreoosin poissulkemiseen, mutta viitearvojen alapuolella oleva T4 ei tarkoita vielä kilpirauhasen vajaatoimintaa!

T3-pitoisuus vaihtelee vieläkin enemmän kuin T4 ja se voi olla normaali kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalla koiralla, tämän takia sen määritystä ei yleensä käytetä koiran hypotyreoosin diagnosoimisessa.

On myös mahdollista määrittää vapaan eli metabolisesti aktiivisen tyroksiinin (vT4) pitoisuutta. Matala vapaa T4 ei kuitenkaan myöskään tarkoita kilpirauhasen vajaatoimintaa, sillä se on viitearvojen alapuolella noin 20%:lla eutyreootisista koirista.

Normaalia korkeampi TSH-pitoisuus viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Pelkkä TSH-määritys ei kuitenkaan riitä hypotyreoosin toteamiseksi eikä myöskään poissulkemiseksi, sillä 13-38 %:lla hypotyreoosia sairastavista koirista TSH-arvo on viitearvojen sisällä ja 7-18%:lla terveistä koirista arvo on koholla. TSH on usein koholla primäärisen hypotyreoosin alkuvaiheessa. Kun sairaus on kestänyt pitkään, aivolisäke menettää kapasiteettinsa tuottaa TSH:ta ja sen taso palautuu normaaliksi.

Tällä hetkellä hypotyreoosin diagnoosi perustuu T4:nja TSH:n yhteismääritykseen: matala T4, kohonnut TSH-arvo ja T4/TSH-suhde alle 12 riittävävät kilpirauhasen vajaatoiminnan toteamiseksi.

Tyreoidiitin toteamiseksi verestä voidaan määrittää tyreoglobuliinivasta-aineiden (TGA) pitoisuus. Vasta-aineita löytyy noin puolelta hypotyreoosia sairastavista koirista. Positiivinen tulos viittaa tyreoidiittiin, mutta ei kuitenkaan tarkoita kilpirauhasen toimintahäiriötä. Oireettomalla koiralla positivista TGA-tulosta pidetään lähinnä merkkinä lisääntyneestä riskistä sairastua hypotyreoosiin. Oireeton tyreoidiitti voi kestää hyvinkin kauan ennen kuin se johtaa hypotyreoosiin. Tällä hetkellä on epäselvää, johtaako TGA-positiivisuus edes aina kliiniseen hypotyreoosiin. Rokotusten on huomattu aiheuttaneen väliaikaisesti vasta-aineiden tiitterin nousemista.

Tyreoidiitin diagnostiikassa voidaan käyttää myös T3- ja T4-vasta-aineiden tutkimista, niitä esiintyy kuitenkin harvemmin kuin TGA:ta.

Sairauden hoito

Hoidossa käytetään synteettistä L-tyroksiinia (T4), jota annetaan suun kautta 2 kertaa vuorokaudessa. Koirille käytettävät annokset ovat huomattavasti korkeampia kuin ihmisten annokset. Hoito on elinikäinen, mutta primäärisen hypotyreoosin ennuste on hyvä: koira voi elää täysin normaalia elämää eikä sairaus pääsääntöisesti lyhennä sen elinikää. Lääkityksen aloittamisen jälkeen aktiivisuus paranee 1-2 viikossa ja karva kasvaa takaisin muutamassa kuukaudessa.

Ota yhteyttä
Virtatie 9
Myyrmäki
01600 Vantaa
Tel: 010-4232142
Fax: 09-4540409
E-mail: info@aisti.info,
etunimi.sukunimi@aisti.info
Internet: www.aisti.info