Koirien rokotukset

Pitääkö kaikki koirat rokottaa?

Rokotuksen tarkoitus on suojata eläin tarttuvia tauteja vastaan. Vaikka Suomen tilanne tarttuvien tautien suhteen onkin tällä hetkellä hyvä, kaikki koirat on rokotettava vähintään kolmoisrokotteella penikkatautia, parvoripulia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan, jotta tilanne pysyy jatkossakin yhtä hyvänä. Suomessa todetaan vuosittain penikkatauti- ja parvoripulitapauksia lähinnä tuontikoirilla, joten rokottamattoman koiran riski saada tartunta on todellinen. Suurin osa näistä tartunnan saaneista rokottamattomista koirista kuolee. Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus ja parvoripuli tarttuvat erittäin herkästi koirasta toiseen eikä se välttämättä edes vaadi suoraa kontaktia sairaan koiran kanssa, vaan tartunnan voi tuoda kotiin omissa kengissä (tämä koskee erityisesti parvoripulia).

Tarvitseeko koirani kennelyskärokotusta?

Kennelyskä on yhteisnimi usean viruksen ja Bordetella-bakteerin aiheuttamalle henkitorven-ja keuhkoputkientulehdukselle (tracheobronchitis). Tauti aiheuttaa tavallisesti lieviä flunssantyyppisiä oireita (yskää, aivastelua, sierainvotoa) ja paranee usein itsestään. Joskus harvemmin tulehdus voi levita keuhkoihin asti ja olla lähinnä pennuille hengenvaarallinen. Kennelyskä tarttuu hyvin herkästi koirasta toiseen. Nykyään melkein kaikki koirat rokotetaan rutiinisti nelosrokotteella, joka sisältää suojan myös parainluenssavirusta vastaan.

Koirat voidaan rokottaa myös sieraimeen annettavalla kennelyskärokotteella, joka parainfluenssaviruksen lisäksi suojaa myös Bordetella-bakteeria vastaan. Tämä rokotus voidaan antaa samanaikaisesti kolmoisrokotuksen kanssa. Kennelyskärokotus on suositeltava ainakin paljon matkusteleville, näyttely- ja kilpailukoirille, joilla riski saada tartunta on erityisen suuri.

Tarvitseeko koirani raivotautirokotusta?

Raivotauti on erittäin vaarallinen tappava keskushermostotauti, joka leviää pureman välityksellä. Tauti voi tarttua myös ihmiseen. Vaikka Suomi on ollut raivotautivapaa maa vuodesta 1991 lähtien, riski saada maahan raivotautia sairastava eläin on aina olemassa: vuonna 2003 Suomessa todettiin raivotauti Virosta tuodulla hevosella ja marraskuussa 2007 Intiasta tuodulla koiranpennulla. Naapurimaissa Virossa ja Venäjällä raivotautia tavataan yleisesti villieläimissä; myös koirilla ja kissoilla todetaan useita sairaustapauksia vuosittain.

Rokotus raivotautia vastaan on pakollinen ulkomaille matkusteleville koirille, metsästys- ja Kennelliiton näyttelyihin tai kilpailuihin osallistuville koirille. Taudin vaarallisuuden vuoksi kaikki koirat on suositeltavaa rokottaa raivotautia vastaan.

Milloin ensimmäinen rokotus annetaan?

Ensimmäinen rokotus kolmois- tai nelosrokotteella annetaan 12 viikon iässä. Silloin emolta saatujen vasta-aineiden taso veressä alkaa laskea ja pentu on herkimmillään saada tartunta. Tehosterokotus annetaan 4 viikon kuluttua eli 16 viikon iässä, vasta sen jälkeen pennulla on riittävä suoja tauteja vastaan.

Nykypäivän suositusten mukaisesti raivotautirokotus annetaan aikaisintaan 2 viikon kuluttua tehosterokotuksesta. Raivotautirokotteiden yhteiskäyttöä muiden rokotteiden kanssa ei ole Suomessa virallisesti hyväksytty, mutta omistajan toivomuksesta voidaan raivotautirokotus antaa tehosterokotuksen yhteydessä. Seuraavat rokotukset annetaan koiran täytettyä vuoden.

Onko rokottaminen turvallista?

Rokotuksen tarkoitus on herättää elimistön puolustusmekanismit ja tuottaa vasta-aineita, jotka jatkossa suojavat koiraa taudeilta. Rokotuksen jälkeen immuunijärjestelmän ollessa aktiivisena seurauksena saattaa koiralle tulla sivuvaikutuksia: lievää kuumeennousua, ripulia, oksentelua, pään alueen turvotusta ja kutinaa. Sieraimeen annettavan kennelyskärokotuksen jälkeen jotkut koirat voivat aivastella ja yskiä. Haittavaikutukset ovat kuitenkin harvinaisia ja oireet yleensä menevät ohi itsestään. Silloin tällöin rokotuksen pistokohtaan saattaa tulla pieni aristamaton kyhmy, joka johtuu rokotteen aiheuttamasta ärsytyksestä. Kyhmy on täysin vaaraton ja häviää itsestään.

Erittäin harvoin rokotusta voi seurata anafylaktinen reaktio, joka on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä eläinlääkärin apua. Anafylaktinen reaktio tulee melkein välittömästi rokotuksen jälkeen, joten rokotuksen jälkeen on hyvä viipyä klinikan läheisyydessä 10-15 minuutin ajan. Vaikka rokotukset saattavatkin joskus aiheuttaa epämiellyttäviä sivuvaikutuksia, ovat niiden hyödyt huomattavasti haittoja suuremmat.

Kauanko rokotukset ovat voimassa?

Yli vuoden ikäiselle koiralle annetut kolmois- ja nelosrokotukset ovat voimassa rokotteesta riippuen 1-3 vuotta, kennelyskärokotus on aina voimassa vuoden. Raivotautirokotukset uusitaan 2-3 vuoden välein. Rokotusvälit riippuvat paitsi käytetystä rokotteesta myös koiran elämäntyylistä, esim. Kennelliiton järjestämiin näyttelyihin ja kokeisiin osallistuvat koirat on rokotettava penikkatautia ja raivotautia vastaan 2 vuoden välein. Virossa ja Venäjällä näyttelyiden järjestäjät antavat penikkatauti- ja raivotautirokotuksille vuoden voimassaoloajan. Luolametsästyksessä käytettävät koirat on rokotettava raivotautia vastaan vuosittain.

Autamme mielellämme valitsemaan juuri sinun koirallesi sopivan rokotusohjelman.

• Lähete/Kysymys/Palaute
• Kuukauden potilas
• Tieteellisiä julkaisuja
• Neurologiaa eläinlääkäreille
• Tärkeitä linkkejä